Suuren, noin 40 m2, lämmönkeräimen teho siirretään talon alapohjaan ilman välityksellä. Etuina rakentaja on pitänyt yksinkertaista rakennetta ja varmuutta kun rakenne ei sisällä ilmaa. Jopa 80 asteiseksi lämpiävää ilmaa kierrätetään talon rossipohjaan jossa se luovuttaa lämpöään ja palaa keräimille. Lämmönsiirtoa ohjataan lämpötilaerolla.
Rakennusmaailman jutussa kerrotaan rossipohjan ilman lämpiävän aina 35 asteeseen korkeimmillaan ja maaperän 23 asteeseen, anturointi metrin ja kahden syvyydessä. Talven aikana lämpötila rossipohjassa ja maassa laskee 10 asteen tienoille.
Lämpöä ei siirretä aktiivisesti rossipohjasta sisälle taloon vaan se siirtyy vain lämpötilaeron mukana alapohjan läpi.
Koneellisen ilmanvaihdon tuloilmakanava kulkee saman aurinkokeräimen läpi jolloin se esilämmittää tuloilmaa - näin toki vain lämmityskaudella - muulloin tuloilma tulee suoraan ulkoa.
Kun ulkolämpötila on plussan puolella kierrätetään keräimessä myös käyttöveden esilämmitykseen käytettävää vettä, talviajaksi tuo kierto tyhjennetään.
Lämmityskulut on saatu järjestelmällä todella pieniksi - noin neljäsosaan verrattuna normitaloon.
Ajatuksia:
- sen jälkeen kun rossipohjan lämpötila laskee alle talon sisälämpötilan ei rossipohja enää toki lämmitä taloa mutta pienentää toki alapohjasta johtuvaa lämpöhäviötä
- vertailu normitalon kulutukseen ei anna oikeaa kuvaa talon energiatehokkuudesta. Tällaisen talon rakentanut ja siinä asua käyttäisi todennäköisesti normitalossakin energiaa vähemmän kuin normitalon normiasukas. Eli osa pienestä kulutuksesta johtunee elintavoista.
- ilman käyttö energiansiirtoon on mielenkiintoinen idea - kuten jutussa todetaan antaa se mahdollisuuden toteuttaa järjestelmän erittäin edullisesti - eivätkä esimerkiksi lämpötilaeroista johtuvat vuodot kerääjissä aiheuta kuin hyötysuhteen pientä huonontumista, ei vesivahinkoja.
- myös lämmityspiirin käyttö vedellä sulan aikana on mielenkiintoinen idea - yksinkertainen rakenne ja toisaalta veden siirtokapasiteetti on parempi kuin vesi-glykoliseoksen.
- hyvä idea on myös tuloilman esilämmitys aurinkokeräimessä - paitsi, että pienentää energiankulutusta tuloilman lämmityksessä niin myös ehkäisee ilmanvaihtokoneiden jäätymisongelmia
- voisiko rossipohjan lämpöä hyödyntää tuloilman esilämmityksessä silloin kun rossipohja on lämpimämpi kuin aurinkokeräin? Putkisto toki pitenisi ja pitäisi myös varmistaa, että rossipohjasta ei poistettaisi liikaa lämpöä.
- voisiko tämän ratkaisun yhdistää ideaan jossa ilmalämpöpumpun ulko-osa on sijoitettu rossipohjaan?
- voisiko rossipohjaan tuoda lämpöä talon ulkopuolisesta maalämpökentästä, vaikkapa ilmakiertoisesta, jos rossipohjan lämpötila laskee liian alas tilanteessa jossa sieltä siirretään pois lämpöä tuloilman esikämmitykseeen tai ilmalämpöpumpulla? Toki tällöin tuo keräyskenttä pitäisi olla routarajan alla ja silloinkin lämpötila olisi vaatimaton.
- kokonaisuutena järjestelmä on mielestäni mielenkiintoinen ja askel oikeaan suuntaan - aurinkokeräinten kesällä tuottaman, käytöstä ylijäävän, lämmön varastointi talven kaamosajan tarpeeseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti