Suomi todennäköisesti luopuu ydinvoimasta

Tuulivoiman tuotantokustannukset pienenevät melkoista vauhtia, samalla kun kukaan ei voi esittää trendiä jolla ydinvoiman kustannukset pienenisivät. Arvioisin, että kuudennen ydinvoimalan valmistuessa tuulivoima on viimeistään ohittanut ydinvoiman kustannuskisassa. Sen jälkeen loppu on selvä. Uusia voimaloita ei ole järkeä rakentaa, vanhat voimalat saavat käydä käyttöikänsä loppuun.

Ydinvoimaloiden sijasta tiettyä renesanssia saa todennäköisesti vesivoima, hiilivoima ja kaasu.
- Vesi: vesivoima on erittäin tärkeä tekijä säätövoimana. Voimalaitoksia kannattaa ehkä jopa hiukan ylimitoittaa jotta säätövoimaa voidaan käyttää hyväksi. Lainsäätäjän tulisikin tarkastella uusiksi vesivoimaloiden monestikin kovin tiukat säädökset vedenpinnan vaihteluista. Vuorokautisen vedenpinnan vaihtelun salliman kasvattaminen 5 senttimetristä 10:een senttiin ei käytännössä muuta useimpien vesistöjen luontoa enempää kuin luonnollinen vaihtelu, mutta lisäisi huomattavasti vesivoiman mahdollisuutta toimia säätövoimana. Toki vedenpinnan säädettävyys pitää arvoida tapaus tapaukselta mm. kalakantojen ja linnuston osalta ja jopa vuodenaikojen mukaan.

- Hiili: ei voi sanoa, että hiilivoimala on halpa mutta sen käyttökustannukset ovat pitkälti sidoksissa käyttöön, ei kalenteriaikaan. Nykyistä hiilivoimakapasiteettia pitäisi säästää romutukselta ja pitää käyttövalmiina häiriötilanteita varten. Hiilivoimalat ovat hitaita käynnistää mutta seistessään kustannukset ovat sangen hyvin kurissa. Hiilen varastoitavuus on myös erinomainen, jopa vuosien energiareservit ovat helposti toteutettavissa. Nykyiselle hiilivoimalle ei ole järkevää kohdistaa lisää kohtuuttomia kiinteitä kustannuksia - esim. hiilidioksidin talteenoton vaatimus vanhoille reservivoimaloille ei ole järkevää.

- Kaasu: kaasuturbiinivoiman (puhdas sähköntuotanto) rakentaminen on edullista mutta käyttö suht arvokasta. Se on kuitenkin tärkeää kapasiteettia täydentämään vesivoiman säätöä. Tosin mitä paremmin vesivoimalla voidaan toteuttaa säätöä, sitä pienempi on kaasuvoimaloiden tarve. Huippujen leikkaamisessa kaasuvoima on kuitenkin tärkeä - sen rooli onkin ehkä enemmän sähköverkon toimintavarmuuden toteutuminen kuin tuotanto. Kaasuvoiman käyttöä ja tarvetta pienentää myös mitä useammalla tavalla Suomen verkko on kytketty ulkomaisiin verkkoihin - yhteydet Venäjälle, Viroon, Ruotsiin ja Norjaan pienentävät tätä tarvetta. Ehkä pitäisi myös harkita suoraa yhteyttä Saksaan ja Tanskaan.

Näillä näkyvillä ydinvoiman tulevaisuus ei näytä kovin hyvältä - varsinkin kun kehitysmaiden hinku ydinvomaan tilapäisesti nostaa rekennuskustannuksia   - ja lisää riskitasoa.

Energiatutkijoitako painostettaisiin?

Julkisuudessa on ollut keskustelua VTT:n energiatutkijoiden painostuksesta. Sattumalta keskustelin aiemmasta tekstistäni, jossa kommentoin erään konsulttiyhtiön kantaa siihen, että puuta ei voida rahdata etelä-Suomeen. Keskustelukumppanina oli vuosikymmeniä energia-alan kehitystehtävissä ollut tuttavani - ihmettelin ääneen miten konsulttiyhtiö voi antaa moisia lausuntoja - onko kyseessä ammattitaidottuuus vai mikä. Hän totesi, että konsultti joka tekee lausuntoja vastoin tilaajan odotuksia ei kovin montaa kertaa tilauksia voi odottaa. Se kommentti kertoi paljon niinsanottujen ulkopuolisten konsulttien ja kaupallisella roolilla toimivien tutkimuslaitosten tasosta.

Ei ole poliitikoilla helppoa tehdä tuossa tilanteessa päätöksiä millä tässä energiahösellyksessä mennään eteenpäin. Lopputuloksena pahimmoillaan on kaikkien tappio - jos päätöksien taustatieto muuttuu tilaajan mukaan niin muuttuu lopputuloskin. Ja päätöksien mukaan ohjataan energian verotusta - milloin turvetta, milloin kaasua, hiiltä, tuulta. Ja kaikki olisi hyvin jos energia-alalla ei tarvitsisi tehdä investointipäätöksiä vuosikymmenten päähän - vaarana on, että kuluttajat ja teollisuus maksavat kovan hinnan tempoilevista päätöksistä.

Bioenergia ongelmallista Helsingissä?

Mikä lienee virallinen kanta, mutta julkisuudessa on väännetty peistä siitä, että pystyykö pääkaupunkiseutua lämmittämään ja sähköistämään bioenergialla. Sama keskustelu pätee muihinkin isoihin kaupunkeihin joissa käytetään kaasua tai hiiltä, vaikkakin keskustelu velloo Helsingin ympärillä. Isoimmat esteet mitä korviini on kuulunut koskevat logistiikkaa: eihän tuota rekkarallia tänne voi ottaa, puu on kaukana jne. Pientä oppia voi hakea Autralian hiilikuljetuksista, Australian Hiiliyhdistyksen teksti Australian hiilikuljetusten tekniikasta antaa hyviä vinkkejä ratkaisuksi.  Lyhyet matkat (kilometrejä) kaivokselta radalle (meillä suunta olisi varmaankin radalta voimalaitokselle) hoidetaan hihnakuljettimilla ja pitkät, satojen kilometrien junalla jotka voidaan purkaa pyöräyttämällä vaunu ylösalaisin ilman sen irroittamista junasta. Parin kilometrin letka kuulemma tyhjenee parissa tunnissa - eli nopeus taitaa olla reilusti parempi kuin mitä meillä saadaan laivaa purettua.

Jos taasen innokkaista tekijöistä on puutetta, niin luulisi Stora Enson ja varsikin UPM:n olevan varsin innokkaita biovoimalaitosten rakentajia ja pyörittäjiä... voisi voimalaitoskin valmistua alle viiden vuoden.

Mitä säästää lämpöpumppu?

Lämpöpumppumainokset lupaavat antaa parhaimmillaan 5-6 kertaisesti antamansa energian, mutta totuus tosi olosuhteissa onkin kuin Tekniikan Maailman ekoautovertailussa. Vai tietääkö tuota kukaan?
Samaan aikaan kuin virallisestikin kehutaan lämpöpumppuja, joutuvat yksittäiset kansalaiset selvittämään laitteiden hyötysuhteita. Missä viipyy mittausten standardointi ja hyötysuhteiden selvittäminen tyyppitalossa ja etelä- ja pohjois-Suomen tyyppivuotena? Herätys VTT ja kumppanit, mittausprojektit käyntiin!
Noita tutkielmia odottaessa seuraamme mielenkiinnolla
tätä sivustoa: http://www.elisanet.fi/sanyoco2log/

Mikrokoon yhdistettyä sähkön-lämmöntuotantoa

Kiitos Kari vinkistä:

Etkös sä puhunut jostain tämmöisestä?
http://www.gasek.fi/

Tervehdys!

Teknologisesti hyvin kiinnostava sovellus. Jos todellakin ovat saaneet tervaongelman ratkaistua polttoprosessissa niin hyvin mielenkiintoinen.

Kokoluokka mikroluokkaan ok, sähköntuotantosuhde myös tuollaiseksi pieneksi ok.

Haasteeksi ja kyseeksi jää hinta ja huoltokustannukset, huoltokustannuksille kyllä voi tuotekehityksellä tehdä.

Tuo auto oli muuten mielenkiintoinen. Hybridi ja vielä enemmän töpselihybridihän toimisi tuollaisella mikrokokoisella häkäpöntöllä loistavasti, keskiteho on pieni, käyttötunteja vähän ja periaatteessa huoltsikoilla voisi huoletta olla haketta myynnissä.  Ei ehkä toteutune, mutta miksei....

Jos rahoitushommia tekisin, niin soittaisin heti.
Pienillekin sopiva syöttötariffi voisi olla näille aika potku. Olisihan tämä paljon järkevämpi kuin kunnalliset haketta lämmöksi polttavat ratkaisut, saataisiin korkeatasoita sähköä. Nythän kaikki, suuria lukuunottamatta, kunnalliset/paikalliset laitokset tuottavat vain lämpöä.

Wärtsilänhän tuo kannattaisi ostaa pois jos tekniikka on hyvä.

tv Pentti